Yleistä yhteistoimintalaista

Yhteistoimintalain (1333/2021) tarkoituksena on parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Lakia uudistettaessa on pyritty parantamaan työyhteisön mahdollisuuksia itse määritellä, mitä kysymyksiä yrityksen tai yhteisön kehittämiseksi on tarpeen käsitellä ja minkälaisia menettelytapoja noudatetaan.  

Yhteistoiminnan sujuvuus edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta sekä riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua puolin ja toisin. Vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen pyritään jatkuvan vuoropuhelun, hallintoedustuksen ja muutosneuvotteluiden kautta.

Yhteistoiminta on laissa jaettu kahteen osaan: 

1. jatkuvaan vuoropuheluun ja 
2. muutosneuvotteluihin. 

Jatkuvan vuoropuhelun tarkoituksena on edistää henkilöstön tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia. Vuoropuhelua tulee käydä säännönmukaisesti muun muassa yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymistä ja taloudellisesta tilanteesta, henkilöstön rakenteesta, osaamistarpeista sekä osaamisen kehittämisestä. 

Työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista olennaisista henkilöstövaikutuksista samoin kuin työvoiman käytön vähentämisestä on puolestaan käytävä muutosneuvottelut.

Lain noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies. Valvontaan osallistuvat lisäksi ne työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä yrityksen tai yhteisön työsuhteissa on työehtosopimuslain (436/1946) mukaan noudatettava. Näillä yhdistyksillä ei kuitenkaan ole viranomaisen toimivaltuuksia, ja käytännössä valvontatehtävää onkin hoitanut vain yhteistoiminta-asiamies.