Yleistä yhteistoimintalaista

Yhteistoimintalain tarkoituksena on parantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Yhteistoimintalain uudistuksella on pyritty siihen, että työpaikat voivat itse määrittää tarkemmin, mitä kysymyksiä yrityksen tai yhteisön kehittämiseksi on tarpeen käsitellä ja minkälaisissa menettelyissä asiat käsitellään. Yhteistoiminnan sujuvuus edellyttää jatkuvaa vuorovaikutusta sekä riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua puolin ja toisin. Vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen pyritään jatkuvan vuoropuhelun, hallintoedustuksen ja muutosneuvotteluiden kautta. 

Yhteistoiminta on laissa jaettu kahteen osaan: jatkuvaan vuoropuheluun ja muutosneuvotteluihin. Jatkuvan vuoropuhelun tarkoituksena on edistää henkilöstön tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia. Säännönmukainen vuoropuhelu koskee muun ohella yrityksen tai yhteisön kehitysnäkymiä ja taloudellista tilannetta, henkilöstön rakennetta, osaamistarpeita ja osaamisen kehittämistä. Työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvista olennaisista henkilöstövaikutuksista sekä työvoiman käytön vähentämisestä on käytävä puolestaan muutosneuvottelut. 

Lain noudattamisen valvonta kuuluu yhteistoiminta-asiamiehelle. Lain noudattamista valvovat lisäksi ne työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden tekemän valtakunnallisen työehtosopimuksen määräyksiä yrityksen tai yhteisön työsuhteissa on työehtosopimuslain mukaan noudatettava.