Rangaistussäännökset

Yhteistoimintalain seuraamusjärjestelmä rakentuu hyvityksen lisäksi osin myös rikosoikeudelliselle pohjalle.

Muiden kuin hyvitykseen johtavien rikkomusten osalta seuraamukseksi on säädetty sakkorangaistus. Rangaistusvastuu koskee vain työnantajaa tai tämän edustajaa, ja sen edellytyksenä on aina tahallisuus tai huolimattomuus.

Jatkuvaa vuoropuhelua koskevien velvoitteiden osalta rangaistavuus edellyttää lisäksi sitä, että työnantaja ei ole korjannut menettelyään, jonka yhteistoiminta-asiamies on jo todennut lain säännösten vastaiseksi. Yhteistoiminta-asiamiehen antamaan kirjalliseen kehotukseen liitetään aina määräaika, ja korjaamalla kehotuksessa yksilöidyt virheet ja puutteet tämän määräajan kuluessa työnantaja voi vielä välttyä rangaistusseuraamuksilta.

Ilman yhteistoiminta-asiamiehen antamaa kehotusta rangaistavia ovat puolestaan ne muutosneuvotteluita koskevat laiminlyönnit, jotka eivät ole edellä käsitellyn hyvitysseuraamuksen piirissä. Tällaisia ovat esimerkiksi muutosneuvotteluiden ajoitusta tai osapuolia koskevat virheet, puutteet neuvotteluesityksen tai tietojen antamisessa sekä itse neuvotteluihin ja niiden sisältöön liittyvät laiminlyönnit.

Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta voidaan tuomita myös se, joka jättää noudattamatta tai rikkoo tiedotusvelvollisuutta liikkeen luovutuksen, sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä. Rangaistavuuden piirissä on niin ikään eräiden henkilöstön edustajan oikeuksien rikkominen.

Työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Arvioinnissa otetaan huomioon asianomaisen asema, tehtävien ja toimivaltuuksien laatu ja laajuus sekä hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.