Rangaistussäännökset

Yhteistoimintalain seuraamusjärjestelmä rakentuu osin siviilioikeudelliselle hyvitysseuraamukselle ja osin rikosoikeudelliselle rangaistusseuraamukselle. Muiden kuin hyvitykseen johtavien rikkomusten osalta seuraamusjärjestelmä on rikosoikeudellinen.

Rangaistussäännöksen syyksiluettavuus koskee tahallisuuden lisäksi huolimattomuutta. Velvollisuuksien rikkomiseen voivat syyllistyä työnantaja tai tämän edustaja.

Jatkuvaa vuoropuhelua koskevien velvoitteiden rikkomisen rangaistavuus edellyttää, että yhteistoiminta-asiamies on antanut työnantajalle kyseisessä asiassa kirjallisen kehotuksen eikä työnantaja ole korjannut menettelyään kehotuksessa asetetussa määräajassa. Työnantajalle annetaan näin mahdollisuus korjata tilanne ennen rikosvastuun syntymistä.

Yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta voidaan tuomita myös se, joka jättää noudattamatta liikkeen luovutukseen ja muihin yritysjärjestelyihin liittyvää tiedotusvelvollisuutta. Rangaistavaa on niin ikään henkilöstön edustajan oikeuksien rikkominen.

Rangaistavia ovat lisäksi sellaiset muutosneuvotteluita koskevat laiminlyönnit, jotka eivät ole hyvitysseuraamuksen piirissä. Tällaisia ovat muun ohella muutosneuvotteluiden ajoitukseen tai osapuoliin liittyvät laiminlyönnit, neuvotteluesityksen tai tarpeellisten tietojen antamiseen liittyvät puutteet sekä itse käytyihin neuvotteluihin ja niiden sisältöön liittyvät laiminlyönnit.

Työnantajan tai tämän edustajan menettelystä tuomitaan rangaistukseen se, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Arvioinnissa otetaan huomioon asianomaisen asema, tehtävien ja toimivaltuuksien laatu ja laajuus sekä hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntyyn ja jatkumiseen.