Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto

Tehtävänämme on edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä siihen liittyvien lakien tavoitteiden toteutumista.

Tietoa yhteistoiminta-asiamiehestä

Kuvituskuva

Uusi yhteistoimintalaki tuli voimaan 1.1.2022

Yhteistoimintalain uudistus tuo työpaikoille uuden jatkuvan vuoropuhelun käytännön ja parantaa vuorovaikutusta. Laki lisää myös henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia.

Uusi yhteistoimintalaki muodostuu kolmesta kokonaisuudesta:
1.    Jatkuva vuoropuhelu työnantajan ja henkilöstön välillä
2.    Neuvottelut muutostilanteissa (muutosneuvottelut)
3.    Henkilöstön edustaja yrityksen hallinnossa (hallintoedustaja)

Lakia sovelletaan yrityksiin ja yhteisöihin, joiden palveluksessa työskentelee vähintään 20 työntekijää. Säännöksiä henkilöstön hallintoedustajasta sovelletaan yrityksiin, joissa työskentelee Suomessa vähintään 150 työntekijää. Lakia ei sovelleta valtion tai kuntien virastoissa tai laitoksissa.

Jatkuva vuoropuhelu kehittää yritystä ja työyhteisöä

Uudistuksen myötä työnantajan ja henkilöstön tai sen edustajien on käytävä vuoropuhelua säännöllisesti. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä muun muassa 

  • yrityksen tai yhteisön taloudellista tilannetta
  • työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä
  • henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita
  • työhyvinvointia. 

Työpaikat sopivat itse, miten ne toteuttavat vuoropuhelun käytännössä. Vuoropuhelua tulee käydä vähintään neljännesvuosittain. Pienemmissä yrityksissä, joissa on 20–29 työntekijää, vuoropuhelu tulee järjestää kaksi kertaa vuodessa. Jos puolestaan yrityksessä ei ole valittu henkilöstön edustajaa, vuoropuhelu kerran vuodessa riittää. Osana vuoropuhelua tulee tehdä suunnitelma työyhteisön kehittämiseksi.

Kuvaus jatkuvasta vuoropuhelusta

Henkilöstön edustaja saa vahvemman roolin muutosneuvotteluissa

Ennen kuin työnantaja tekee päätöksen henkilöstön asemaan olennaisesti vaikuttavista asioista, kuten työvoiman vähentämisestä, hänen on neuvoteltava työntekijöiden edustajien tai työntekijöiden kanssa. Uudistetussa laissa prosessia kutsutaan muutosneuvotteluiksi. 

Muutosneuvottelut säilyvät menettelytavoiltaan pääpiirteissään samanlaisina kuin edellisessä yhteistoimintalaissa. Henkilöstön edustajan oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja kuitenkin vahvistuu. Lisäksi täsmennetään ajankohtaa, jolloin neuvottelut on käynnistettävä.

Henkilöstön hallintoedustus tarkentuu

Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa edistää tiedonkulkua ja tuo henkilöstön asiantuntemuksen hyödynnettäväksi päätöksentekoon. Henkilöstön edustajaa yrityksen hallinnossa kutsutaan uudessa laissa hallintoedustajaksi. 

Säännökset hallintoedustuksesta vastaavat pitkälti edellistä hallintoedustuslakia, mutta siirtyivät nyt osaksi yhteistoimintalakia. Henkilöstön tulee olla edustettuna toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä.