Uusi henkilöstörahastolaki voimaan 1.4.2023
Mikä on henkilöstörahasto
Henkilöstörahastolla tarkoitetaan henkilöstön omistamaa ja hallitsemaa rahastoa, joka hallinnoi yrityksen sille suorittamia tulos- tai voittopalkkioita ja muita henkilöstörahastolain mukaisia varo-ja, kuten lisäosaa. Rahasto liittyy aina yritykseen tai konserniin, jonka palveluksessa henkilöstö on.
Henkilöstörahaston voi perustaa myös yhdistyksen, kunnan, kuntayhtymän tai esimerkiksi valtion viraston yhteyteen.
Henkilöstörahaston tarkoitus
Henkilöstörahasto mahdollistaa koko henkilöstön palkitsemisen yrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi sen avulla parannetaan yrityksen, viraston tai kunnan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Sillä edistetään myös yrityksen, viraston tai kunnan ja sen henkilöstön välistä vuorovaikutuksellista yhteistoimintaa sekä lisätään henkilöstön taloudellisia osallistumismahdollisuuksia.
Henkilöstörahastoihin kuuluvat kaikki yrityksen työntekijät. Niiden varat on sijoitettava varmalla ja tuottoisalla tavalla. Henkilöstö voi sijoittaa rahoja myös siihen yritykseen tai konserniin, jossa henkilöstö työskentelee.
Keskeiset muutokset
Uuden henkilöstörahastolain mukaan henkilöstörahaston voi perustaa, jos henkilöstöä on vähintään viisi ja yrityksen liikevaihto tai vastaava tuotto on vähintään 100 000 euroa. Nykyisin henkilöstörahaston perustamisen edellytys on, että yrityksessä työskentelee vähintään kymmenen työntekijää ja sen lisäksi yrityksen liikevaihdon tai vastaavan tuoton on oltava yli 200 000 euroa.
Yrityksen henkilöstö voi perustaa henkilöstörahaston sen jälkeen, kun kriteerit täyttävä yritys on tehnyt päätöksen rahastoivan palkkiojärjestelmän käyttöönottamisesta.
Henkilöstörahaston voi jatkossa perustaa, vaikka perustettavan yrityksen henkilöstön määrä tai liikevaihto ei aluksi täyttäisikään vaatimuksia. Tämä koskisi tilanteita, joissa olosuhteisiin nähden voidaan pitää ilmeisenä, että vaatimukset tulevat täyttymään henkilöstörahaston kolmen ensimmäisen täyden tilikauden aikana. Poikkeus koskisi vain edeltävän vuoden aikana perustettuja uusia yrityksiä.
Jatkossa on mahdollista perustaa myös useamman yrityksen yhteisiä henkilöstörahastoja.
Rahasto-osuuden henkilökohtaisuus
Rahastoitava palkkio eli henkilöstörahastoerä voi muodostua tulos- ja voittopalkkioista. Henkilöstörahastoerän määräytymisperusteet on päätettävä etukäteen ennen tulos- ja voittopalkkion määräytymisen ajanjaksoa. Jäsen voi halutessaan ottaa henkilöstörahastoeränsä käteisenä, jos yrityksen tulos- tai voittopalkkiojärjestelmä sen sallii. Henkilöstörahaston vastaanottamat tulos- ja voittopalkkioerät jakaantuvat henkilökohtaisiksi rahasto-osuuksiksi.
Osa henkilökohtaisista rahasto-osuuksista (enintään 15 %) voidaan nostaa vuosittain, jos rahaston säännöissä on niin määrätty. Koko henkilökohtainen rahasto-osuus on nostettavissa neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymistä seuraavasta arvonmäärityspäivästä.
Henkilöstörahastoerä on yritykselle vähennyskelpoinen meno. Siihen ei liity palkan sivu- tai muita kustannuksia. Henkilöstörahasto on säädetty kokonaan verovapaaksi sekä tulo- että varallisuusverotuksessa. Henkilöstörahaston jäsenen saamista eristä 80 % on veronalaista ansiotuloa saantihetkellä ja niistä toimitetaan ennakonpidätys. Loppuosa on verovapaata tuloa.
Uudessa laissa on mahdollistettu rahasto-osuuden siirto toiseen rahastoon, jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa. Edellytys on, että sekä luovuttava että vastaanottava rahasto tähän suostuu ja työntekijä itse sitä esittää. Siirtoon ei liity veroseuraamuksia.
Päätösvaltaa henkilöstörahastossa käyttää rahaston jäsenten kokous tai jäsenten valitsemat rahaston valtuutetut. Rahastolla on oltava hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä.
Henkilöstörahastojen määrä Suomessa on kasvussa. (Suluissa vuoden 2021 luvut). Vuonna 2022 Suomessa oli 319 (264) henkilöstörahastoa. Rahastoissa oli 154 651 (130 210) jäsentä ja niiden pääomat olivat yhteensä noin 684 (616) miljoonaa euroa.
Lue lisää:
Laki henkilöstörahastolain muuttamisesta