Työyhteisön kehittämissuunnitelma

Työnantajan on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelma ja ylläpidettävä sitä. Työyhteisön kehittämissuunnitelman tarkoitus on toimia apuvälineenä järjestettäessä vuoropuhelua työvoiman käyttötavoista ja henkilöstön rakenteesta, henkilöstön osaamistarpeista ja osaamisen kehittämisestä sekä työhyvinvoinnin ylläpitämisestä.

Kehittämissuunnitelma on tarkoitettu dynaamiseksi asiakirjaksi, jonka sisältö muuttuu ajan kuluessa. Suunnitelmaa voidaan päivittää säännöllisesti pidettävien vuoropuhelukokousten yhteydessä, mutta siitä, kuinka usein tämän tulee tapahtua, ei ole säädetty. Päivitystarve riippuu kunkin yrityksen tilanteesta ja siinä tapahtuvista muutoksista.

Irtisanomiset voivat aiheuttaa kehittämissuunnitelmaan muutostarvetta

Kun työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, kehittämissuunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset vuoropuhelun yhteydessä. Tämä tapahtuu vasta muutosneuvotteluiden päätyttyä, jolloin työnantajalla on tarkemmin tiedossa irtisanottavien lukumäärä sekä työhön jäävien koulutustarpeet.

Kehittämissuunnitelman sisältö

Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on kirjattava:

• Kuvaus nykytilasta ja ennakoitavissa olevista kehityskuluista sekä muutoksista, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön osaamistarpeisiin ja työhyvinvointiin. Suunnitelmaa laadittaessa voidaan käydä keskustelua siitä, millä tavalla osaamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset näyttäytyvät työpaikalla.
• Päämäärät ja toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista sekä edistetään henkilöstön työhyvinvointia. Käytännön tasolla henkilöstön osaamisen kehittämistä koskevat toimet voivat tarkoittaa esimerkiksi sellaisia työpaikan menettelytapoja, jotka tukevat työssäoppimista (kuten vuorovaikutus ja hiljaisen tiedon siirtyminen). Henkilöstön työhyvinvoinnin edistämisessä taas on kysymys ennen kaikkea sellaisista päämääristä ja toimenpiteistä, joilla voi olla merkitystä henkilöstön työssä viihtyvyyden ja työtyytyväisyyden kannalta. Tällaisia saattavat olla esimerkiksi etätyöskentelyn mahdollisuudet, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista tukevat seikat tai järjestelyt, työpaikalla noudatettavien prosessien, toimintatapojen tai muiden vastaavien kehittäminen tai sujuvoittaminen, työyhteisön toimivuutta, vuorovaikutuksellisuutta tai tiedonkulkua parantavat seikat, johtamiskysymykset, työssä etenemisen mahdollisuudet tai mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön.
• Kunkin toimenpiteen osalta vastuunjako ja toteuttamisen aikataulu. Vastuunjaolla tarkoitetaan kirjausta siitä, mitkä toimijat tai henkilöt ovat aktiivisia suunnitelmassa tarkoitetun toimenpiteen tai valmistelun toteuttamisessa.
• Seurantajärjestelyt. Käytännössä seuranta voidaan toteuttaa vuoropuhelujen yhteydessä.

Ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet osana kehittämissuunnitelmaa

Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on kirjattava myös ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet. Tarkoituksena on, että työnantaja ja henkilöstön edustaja käyvät vuoropuhelussa läpi, minkä tyyppistä työtä ja missä määrin on tarvetta teettää ulkopuolisella työvoimalla alihankintana tai vuokratyönä.

Kehittämissuunnitelmassa huomioitava myös muita seikkoja

Työyhteisön kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja ylläpidettäessä on tarpeen mukaan kiinnitettävä huomiota myös:

• teknologisen kehityksen, investointien ja muiden yrityksen toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksiin työyhteisössä;
• eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden erityistarpeisiin samoin kuin tarpeisiin ylläpitää työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta;
• työyhteisön johtamiseen.