Salassapito

Vuoropuhelussa ja muutosneuvotteluissa on usein tarpeen käydä läpi myös luottamuksellisia tietoja. Salassapitosäännöksillä voidaan turvata sekä työnantajaa koskevia asioita että työntekijöiden yksityisyyttä silloin, kun se on välttämätöntä.

Yhteistoimintalain salassapitosäännökset soveltuvat vain vuoropuhelun ja muutosneuvotteluiden yhteydessä saatuihin, salassa pidettäviksi ilmoitettuihin tietoihin.

Salassapitovelvollisuus koskee niin henkilöstön edustajaa, yksittäistä työntekijää kuin asiantuntijaa.

Salassa pidettäviä tietoja ovat ensinnäkin liikesalaisuudet. Liikesalaisuuksia voivat olla muun muassa tekniset tiedot menetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista, asiakasrekistereistä ja työmenetelmistä. Liikesalaisuuksiin kuuluvat myös taloudelliset salaisuudet, joita ovat esimerkiksi yrityksen sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevat tiedot.

Myös sellaiset työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot, jotka eivät ole muun lainsäädännön mukaan julkisia, ovat salassa pidettäviä.

Yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot ovat niin ikään salassa pidettäviä.

Lisäksi yksityisyyden suojaan liittyvät henkilön terveydentilaa, taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot kuuluvat salassa pidettäviin.

Työnantajan tehtävänä on osoittaa, mitkä tiedot hän katsoo salassa pidettäviksi, ja ilmoittaa siitä työntekijälle, henkilöstön edustajalle tai asiantuntijalle.

Samalla työnantajan tulee kertoa salassapitovelvollisuudesta. Työntekijän tai henkilöstön edustajan ei voida olettaa tietävän, mikä tieto luetaan liikesalaisuudeksi ja mikä vastaavasti ei.

Salassapitovelvollisuus kestää työsopimuksen koko voimassaoloajan. Näin ollen henkilöstön edustajan salassapitovelvollisuus jatkuu vielä hänen edustaja-asemansa päättymisen jälkeen.

Jollei asianomaisen toimielimen jäsenten tai varajäsenten salassapitovelvollisuudesta ole erikseen toisin säädetty, sovelletaan yhteistoimintalain salassapitosäännöksiä myös henkilöstön hallintoedustajaan hänen toimiessaan yrityksen hallintoelimessä. Jos henkilöstön hallintoedustus toteutetaan esimerkiksi yrityksen hallituksessa, määräytyy salassapitovelvollisuus ja rikosoikeudellinen vastuu ensisijaisesti hallituksen jäsentä koskevan lainsäädännön perusteella.