Salassapito

Vuoropuhelussa ja muutosneuvotteluissa on usein tarpeen käydä läpi myös luottamuksellisia tietoja. Salassapitosäännöksillä voidaan turvata sekä työnantajaa koskevia asioita että työntekijöiden yksityisyyttä silloin, kun se on välttämätöntä.

Yhteistoimintalain salassapitosäännökset koskevat vain vuoropuhelun ja muutosneuvotteluiden yhteydessä saatuja, salassa pidettäviksi ilmoitettuja tietoja. Salassapitovelvollisuus koskee työntekijää ja henkilöstön edustajaa sekä asiantuntijaa.

Salassa pidettäviä tietoja ovat ensinnäkin liikesalaisuuksia koskevat tiedot. Liikesalaisuuksia voivat olla muun muassa taloudelliset ja tekniset tiedot sekä tiedot menetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista, asiakasrekistereistä ja työmenetelmistä. Liikesalaisuuksiin kuuluvat myös taloudelliset salaisuudet, joita ovat esimerkiksi yrityksen sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevat tiedot, sekä tekniset salaisuudet, jotka voivat koskea esimerkiksi materiaaliyhdisteitä. Myös sellaiset työnantajan taloudellista asemaa koskevat tiedot, jotka eivät ole muun lainsäädännön mukaan julkisia, ovat salassa pidettäviä. Yritysturvallisuutta ja vastaavaa turvajärjestelyä koskevat tiedot, joita ovat sekä tietoturvallisuuteen että yrityksen konkreettiseen turvallisuuteen liittyvät tekniset tiedot ja ratkaisut, ovat salassa pidettäviä. Lisäksi yksityisyyden suojaan liittyvät yksityisen henkilön terveydentilaa, taloudellista asemaa ja muutoin häntä henkilökohtaisesti koskevat tiedot kuuluvat salassa pidettäviin tietoihin. Kyseiset tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä, jos henkilö, jonka suojaksi salassapitovelvollisuudesta on säädetty, on antanut suostumuksensa tietojen luovuttamiseen.

Salassapitovelvollinen saa kuitenkin ilmaista salassa pidettäviä tietoja muille työntekijöille tai heidän edustajilleen, jos se on tarpeellista kyseisten työntekijöiden aseman kannalta.

Työnantajan tehtävänä on osoittaa, mitkä tiedot se katsoo salassa pidettäviksi, ja ilmoittaa tästä työntekijälle/henkilöstön edustajalle tai asiantuntijalle. Samalla työnantajan tulee kertoa salassapitovelvollisuudesta. Työntekijän tai henkilöstön edustajan ei voida olettaa tietävän, mikä tieto luetaan liikesalaisuudeksi ja mikä ei. Jos puolestaan työntekijä tai henkilöstön edustaja kertoo tietoja eteenpäin muille työntekijöille, on myös hänen ilmoitettava salassapitovelvollisuudesta.

Salassapitovelvollisuus kestää niin kauan kuin työsopimus on voimassa. Näin ollen henkilöstön edustajan salassapitovelvollisuus jatkuu vielä hänen edustaja-asemansa päättymisen jälkeen.
 
Jollei asianomaisen toimielimen jäsenen salassapitovelvollisuudesta ole erikseen sovittu, salassa pidettävät tiedot ja niiden edellytykset koskevat myös henkilöstön hallintoedustajaa hänen toimiessaan yrityksen hallintoelimessä.